Respect

Sambia hirttyy noyryyteen ja taalla ihminen ikaantyy kuin viini.

Yksi suurimmista Sambian kehityksen esteista on kunnioitus. Vanhemmat ja korkeammassa arvossa olevat sanelevat ymparoivan yhteison toimintaa ja kritiikki, olkoonkin kuinka rakentavaa tahansa, pitaa esittaa epasuorasti, jos ollenkaan. Respect is Everything.

Kunnioituksella on varmasti pitka ja monipolvinen historia. Tahan vaikuttaa heimoperinteet, briteilta omaksuttu luokkatietoisuus ja  kristillisen noyryyden pitka varjo, mutta arkipaivassa sita yllapitaa nahdakseni yksi yllattava tekia. Sambiasta puuttuu itsevarma, itsekas ja huonosti kayttaytyva nuoriso.

Lusakassa ei nay graffiteja, top-10 singlelistalla soi gospel, liimaa imppaavat katulapset kerjaavat unohtamatta etuliitetta "sir" ja suosituin radio-DJ saarnaa valispiikeissaan kuin pastori. Nuorison kayttaytyessa aikuismaisesti - hankkiessa tyopaikan, perheen ja lapsikatraan - kukaan ei kyseenalaista auktoriteetteja, eika haistata paskaa kenellekaan, edes silloin kun pitaisi.

Nuorilla ei ole aikaa tai varaa nuoruuteen. Elinajan odote on taalla noin 50 vuotta, keskipalkka muutama sata euroja kuukaudessa ja tassa ajassa, nailla rahoilla pitaisi ehtia kasvattaa 5-15 lasta - vanhuuden varalta. Vastuu tukahduttaa kapinan.

Eilen vietetty kansainvalinen naistenpaiva on Sambiassa kansallinen vapaapaiva. Miehia kannustettiin talloin tekemaan vaimonsa tyot, edes kerran vuodessa. Ensi maanantai - kansainvalinen nuorten paiva - on myos vapaa ja taman toivoisin vietettavan spraymaali kadessa, keskisormi suunnattuna kohti auktoriteetteja, edes kerran vuodessa.